Tässä raivaamisessa on tullut eteen erinäinen määrä sellaista sälää, josta on todella vaikea luopua siksi, että sillä on ns. arvoa. Valitettavasti ei suinkaan käyttöarvoa (ainakaan meillä), eikä edes minun silmiin esteettistä arvoa, mutta sellaista arvoa, jonka joku(TM) sille on antanut ja jonka vuoksi minun on niin vaikea päästä eroon siitä - näistähän voisi saada rahaa, ihan kunnolla. Siis jos ja jos - jos osaisi myydä oikeassa paikassa ja olisi aikaa (ja hermoja) odottaa, kunnes sopiva ostaja löytyy. Esimerkkeinä näistä tavaroista ovat mm:
- Nimikoidut hopea-aterimet (joita en käytä koskaan, koska niitä ei voi pestä astianpesukoneessa)
- Ensipäivänkuoret
- Vanhat Arabian astiat (joista ehkä pääsen kuin pääsenkin eroon)
- Iittalan ja Arabian ja Nuutajärven taidelasia ja keramiikkaa
- Kultasepänliikkeestä ostettuja koruja (leimallisethan voi dumpata johonkin ostajalle, mutta mitä ihmettä teen leimattomille? Pronssisille? Jne.)
- Vanhoja rahoja
Valtaosa näistä on tullut minulle lahjana ja siinä missä muistan antajaa ilolla, niin tavara on nyt itseasiassa vain tiellä ja tuottaa surua ja pahaa mieltä. Laitoin osan noista lasi- ja keramiikkajutuista kirpputorille eilen myyntiin ja eikö siellä joku ammattiostaja heti tullut penkomaan ja vei kermat päältä ja jätti mulle pahan mielen - tietenkin olisi sitten pitänyt pyytää enemmän, tyhmä minä. Harmittaa ja samalla koitan ajatella, että oikeastihan molemmat voittivat, koska minä pääsin tavaroista eroon ja sain vielä pienen korvauksen ja setä ehkä saa sitten tienattua itselleen jotain lisäansiota myymällä paremmalla hinnalla edelleen. Onhan sekin ammatti. Silti taas kerran muistin, miksi niin paljon mieluummin vain dumppaan ne tavarat sinne Kierrätyskeskukseen ja jätän heidän hinnoiteltavakseen - silloin olen ainakin tietoisesti antanut lahjoituksen, enkä koe niin vahvasti tulleeni hyväksikäytetyksi.
Olen silti todella helpottunut, kun viimeinekin näistä "arvokkaista" esineistä poistuu kynnyksen yli ja kirosin eilen miehelle, että tämän jälkeen meille ei tule enää ikinä kotiin mitään sellaista, jolla on muuta arvoa kuin se, että meidän silmiin se on viehättävä ja sille on käyttöä.
Kommentit
Lähetä kommentti